Vippiksen sohva

Kysy selvä(n)näkijältämme ihmissuhteista, elämästä, kuolemasta tai ole kysymättä! Oraakkelimme ei suinkaan välitä yliluonnollisia viestejä, vaan nimensä mukaisesti paljastaa elämäsi itsestäänselvyydet. Hän kertoo kuinka saat kaikki ongelmasi ratkottua tai vastaavasti problematisoitua jo selvitellyt asiat. Vippis päättää julkaistavat kysymykset ja muokkaa ne palstalle sopiviksi. Kysyjän nimeä, ammattia, paikkakuntaa tms. ei julkaista, ellei kyseessä ole niin mehevä juoru tai käsittämätön tyhmyydenosoitus, että haluamme sen ehdottomasti koko kansan tietoon.

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen:

vippa@netti.fi

Elämäni ei enää etene

Olen kohta kolmekymppinen nainen. Minulla on ihana, rakastava aviomies ja kolme suloista lasta, käyn mukavassa työssä, opiskelen unelmieni opiskelupaikassa ja muutimme juuri parempaan asuntoonkin. Kaikki on siis periaatteessa oikeinkin mukavasti. Viime aikoina minulla on kuitenkin esiintynyt jonkinlaista ahdistusta tai oikeastaan sellaista epämääräistä alakuloa - aivan kuin en olisikaan täysin onnellinen. Nämä tunteet meinaavat lamaannuttaa minut. Aivan kuin kaikki hyvällä tolalla olevat asiatkin olisivat alkaneet repsottaa sen takia: työmotivaationi on toisinaan kadoksissa, opinnot eivät oikein etene, ulkoinen olemukseni on kovin väsähtäneen ja ilottoman näköinen ja näyttääpä vyötärölle kertyneen hieman ylimääräistäkin aivan huomaamatta. Vielä pisteenä iin päällä haaveeni kirjailijan, tai edes kirjoittajan, urasta ei tunnu enää ollenkaan realistiselta: istun tuntikausia tuijottaen tyhjää näyttöä, enkä sanaakaan saa aikaiseksi. Jos saan, niin heti luettuani pyyhin sen kiireesti pois; eihän kukaan tuollaista kuraa tahtoisi lukea!  Kuinka siis tästä kurimuksesta oikein pääsee eteenpäin? Miten saisin sen vanhan - tarmokkaan ja päättäväisen - minäni takaisin ja oman elämäni langat taas käsiini?

yst.terv. nimim. "Keski-iän kriisikö jo?"

Hyvä kriiseilijä. Ihan aluksi on todettava, että vaikutatpa kyllä melkoiselta Sherlockilta! Jos en olisi jo päättänyt julkaista kysymystäsi, olisin kehoittanut sinua lukemaan kirjeesi läpi uudelleen ihan ajatuksen kanssa ja miettimään sen jälkeen, että olisiko sitä minulle asti kannattanut edes lähettää. Mutta olet kyllä ihailtavan hyvin sisäistänyt selvännäkemisen idean!

Jonkinlaisena prologina tahtoisinkin nyt kannustaa sinua pohtimaan kumpi olikaan ensin; ahdistuksen tunteet vaiko asioiden repsahtaminen? ...niinpä niin. Näinhän se yleensä menee. Mutta mikäpä sen parempaa kuin jälkiviisaus. Kun et siis ole sitä vielä tähän ikään mennessä tullut huomanneeksi, niin kerronpa nyt viimein sinulle: elämä on kuule ihan kovaa työtä! Muutamia kolmannen polven Herlinejä tai Erkkoja lukuun ottamatta suurin osa suomalaisista saa nähdä vaivaa ihan tuntuvastikin sen eteen, että pakka pysyy kasassa. Harva saa tehdä päivä toisensa jälkeen ihan pelkästään sitä mitä rakastaa, ja vielä harvemmalle siitä maksetaan. Että kyllähän se työmotivaation etsiminen ainakin silloin tällöin on enemmän kuin tavallista lähes jokaiselle meistä. Opintojen eteneminenkin on sellainen tahtolaji: en ole kenenkään kuullut saaneen opintopisteitä pelkästään kirjastosta kirjoja hakemalla. Monet ovat kyllä läpäisseet tenttejä lukematta opuksistaan montaakaan sivua, mutta ainakin on täytynyt ensin ilmoittautua tenttiin ja mennä sitten vielä paikalle, tai vastaavasti kirjoittaa edes sivu tai pari jotain palautettavaa. 

Sitten siitä kirjoittamisesta: vai että vielä tyhjää näyttöä? Kyllä ei monikaan ole kirjailijaksi harjaantunut Facebookiaan päivittämällä tai keskustelupalstoille kirjoittamalla. Että nyt vaan rohkeasti nettiä kiinni, wordia auki ja sanoja riviin. Heti alkuunsa kannattaa sitten nämä pisteet iin päällä, kurimukset, lamaantumiset ja langat käsissä jättää sinne pöytälaatikkoon ja miettiä kuinka kliseiseltä sitä oikein haluaakaan kuulostaa.

Entäs se vyötärön seudun huomaamattomuus? Ilmeisesti on tullut sujuvasti nukuttua jo terveystiedon tuntienkin ohitse. Vaikka kuinka samaistutkin poliisisarjoihin, niin se ei vastaa rosvojen perässä itse juoksemista, eikä sen paremmin mansikkajäätelön syöminen ole rinnastettavissa tuoreilla mansikoilla mässäämiseen. Että jos tiedät syöväsi oikein ja liikkuvasi hyvin ja paino vaan edelleen nousee, niin mene ihmeessä lääkäriin. Mutta sinun tapauksessasi voisi olla aiheellisempaa avata silmänsä ja perehtyä asiaan vaikkapa edes keltaisen lehdistön opettavaisten artikkeleiden verran, jos vuosien kokemuksistasi huolimatta ei Painonvartijain, karppaus.info:n tai Heikkilänkään opit millään mieleen tahdo muistua.

Suosikkini oli kyllä tämä "tarmokas ja päättäväinen vanha sinä". Näytäpä minulle se kohta, missä elämäsi vaiheessa olet ollut tällainen. Että kyllähän tämä kriisien keksiminen, teatraalisuus ja edestakaisin vatkaaminen on sitä sinuinta sinua ollut aina. Joten nyt voisikin olla hyvä aika mennä itseensä ja pitää pieni pohdinta siitä, millainen toivoisi itsensä olevan ja kuinka se kuva eroaa reaalimaailmasta.

Eli tiivistettynä: kyllähän tämä tauti on luokiteltavissa ensisijaisesti diagnoosin laiskuus alle. Keski- tai minkääniän kriiseistä puhuminen on muutenkin melkoista itsensä huijaamista ja vastuun vierittämisestä muiden niskoille. Että tartupa nyt vain itseäsi kiltisti niskasta kiinni ja mene hankkimaan se elämä ihan omin pikku kätösin. Voit aloittaa esimerkiksi siitä väsähtäneen ulkoisen olemuksesi raikastamisesta ihan vain juurikasvun värjäämisellä, vaihtamalla päälle ei-niin-makkarankuorilta-näyttävät vaatteet ja kipaisemalla vaikka pienelle lenkille. Sen jälkeen voit yrittää pohtia niin kutsutun onnellisuutesi todellista astetta.

Vippiksen eka sisustuspostaus

Kaikki varmasti tietävät kuinka innokas sisustaja ja myös kierrätysaatteen kannattaja olen. Niinpä nyt yhdistän nämä kaksi sydäntäni lähellä olevaa asiaa, ja esittelen teille uutta kotiani. Pääosassa siis kuitenkin ekohenki ja kirppisaate.

En muista kuka ystävistäni vinkkasi tästä, mutta meillä on nyt siis jo jonkin aikaa ollut käytössä nk. monikäyttöelementtejä. Näitähän saa ihan tavallisista marketeista, mutta jostain syystä monikaan ei ole niiden todellista arvoa hoksannut. Mutta kun vaan kerran uskaltaa kokeilla, niin harvapa on valmis palaamaan takaisin vanhaan.

Tässä siis meidän uudesta kodista sisustusideoita teille kaikille! (Huom! Ethän lainaa kuvia ilman lupaani!)

      Jopa kirppiksillä pyytävät ihan törkeitä hintoja 

näistä portaiden turvaporteista.

Yllätysvieraita varten on hyvä olla varapöytä ja -tuolit.

  Huomasin naapureilla tosi kivannäköisiä

bambu(?)verhoja parvekkeillaan, mutta

tykkään kun tämä on vielä hieman tehok-

kaampi näkösuojana.

Tajusin, että omistan paljon kirjoja, joita en  

edes halua lukea. Kirjojen omistaminen antaa

kuitenkin sen verran älykkään vaikutelman, 

etten haluaisi niistä tyystin luopuakaan. Joten

tässä hyllyssä ne mahtuvat meille paljon parem-

min kuin siinä vanhassa.

Monia keittiötikkaita ei saa muokattua näin

helposti. Hyvin pääsee ihan niin korkealle 

kuin tarvitsee; kerroksia vaan lisää.

Niin rakkaaksi kuin nämä monikäyttöelementit ovat käyneetkin, joudun ikävä kyllä niistä luopumaan tilanpuutteen vuoksi. Jos siis kiinnostuit, niin otapa yhteyttä bloggaajaan, niin järjestetään teillekin trendikästä, mutta niin käytännöllistä, luontoystävällistä sisustusainesta tästä meidän kattavasta ja uniikista, liki sadan yksilön kokoelmastamme!

ps. Käyvät myös muuttolaatikoiksi!

Avoin kirje Ilta-Sanomien terveys-osion toimittajille

Hyvät herrat/rouvat toimittajat,

hiilihydraatteihin ja niiden puutteeseen liittyvä keskustelu on viime aikoina paisunut sellaisiin mittoihin, että olen vältellyt aihetta viimeiseen asti. Mutta koska kirjoittamanne artikkeli nostattaa minussa niin syviä vihantunteita koko ammattikuntaanne kohtaan, ja mielestäni myös keltaisen lehdistön piiriin kuuluvaa uutis-genreä pitäisi sitoa tietyt lainalaisuudet, (muun muassa todenmukaisuudesta, tai jonkinlaisesta ulottuvuudesta uuden tiedon kertomiseen,) niin näen jopa velvollisuudekseni yrittää valistaa teitä, ennen kuin esimerkiksi Julkisen sanan neuvosto ottaa yhteyttä. (Siis nimenomaan terveys-osion tiimoilta, muilta osin kai olette jo hyviäkin tuttuja keskenänne).

Tässä siis kohta kohdalta oikaisuehdotuksia ja tarpeellisia lisätietoja artikkeliinne. (Lainaukset kursiivissa, lihavoinnit toimittajan.)

Pahat hiilarit: tässä 8 ruokaa, jotka ovat turmiollisempia kuin vaalea leipä
Luettelon tuotteet olisi tarkoituksenmukaisempaa luokitella ruoka-aineiksi tai elintarvikkeiksi; "ruoka" on tässä yhteydessä melko kömpelö ilmaus.

Vaaleasta leivästä on tullut monelle karppausintoiselle ja hiilihydraattikammoiselle se vihollinen numero yksi. On olemassa kuitenkin jotain vieläkin turmiollisempaa.
Oliko teillä laajakin otanta tämän mielipiteen (vai peräti tutkimustuloksen) tueksi? Neutraalit ilmaisunne "karppausintoisista ja hiilihydraattikammoisista" viitannevat ihmisryhmään, jonka tasaisen vahvoja vihollisia ovat viljatuotteet ylipäänsä, useimmiten litaniassa "jätä pois ruokavaliostasi sokeri sen kaikissa muodoissa, riisi, peruna, maissi, pasta ja leipä", tai hyväkarpimmalla puolen "vaihda riisi, peruna, maissi, pasta ja leipä täysjyvätuotteisiin ja vähennä niiden käyttöä reilusti ja jätä pois kaikki sokeria sisältävät tuotteet".

Huffington Post listasi kahdeksan hiilarihirviötä, joita moni karppaaja ei tajua vältellä.
Huffington Post on amerikkalainen uutissivusto. Eli vaikka uutinen olisi uutinen esimerkiksi Amerikassa, se ei meillä sitä välttämättä alkuunkaan ole. Vähän samoin kuin harva vitsi toimii suoraan tulkattuna toiselle kielelle.

1. Kahvijuomat
Kahvijuomat eivät ole ainoastaan täynnä kaloreita vaan myös sisältävät hiilihydraattia jopa 60-80 grammaa, mikä vastaa siis jopa isoa pasta-annosta.
Aika moni osaa elämänkokemuksensa perusteella arvata, että jos esimerkiksi maidon sekaan sekoittaa kaakaojauhetta, on siinä sen jälkeen sekä maidon että kaakaojauheen ravintosisältö. Toiset osaavat soveltaa tätä muuhunkin: jos kahvin sekaan laitetaan esimerkiksi makusiirappia, ei se sen jälkeen ole enää pelkkää kahvia vaan kahvia ja makusiirappia, kahvijuoman ravintosisältöineen.

2. Baagelit tai rinkelit
Moni kahvilabaageli sisältää noin 250-300 kaloria ja 50 grammaa hiilihydraatteja. Jollet ole siis suuntaamassa baagelihetkesi jälkeen suoraan lenkille, kannattaa tätäkin herkkua harkita tarkkaan.
Baageli koostuu pääasiassa hiivasta, vedestä ja jauhoista (sekä toisinaan sokerista). Vaalea leipä koostuu pääasiassa hiivasta, vedestä ja jauhoista. Eli erilaisesta valmistustavasta ja keskellä olevasta reiästä huolimatta moni erehtyy luulemaan tätä tuotetta vaaleaksi leiväksi. Hämmentävää kyllä, nämä myös löytyvät kaupasta samalta osastolta.

3. Jogurttijuomat, pirtelöt ja smoothiet
Marjaiset juomat saattavat vaikuttaa harmittomilta, mutta sisältävät pahimmillaan jopa 75 grammaa hiilihydraatteja ja 64 grammaa sokeria.
Karpeimmat karpit eivät käytä hedelmiä ja marjoja juuri ollenkaan. Ei-niin-karpit-karpitkaan harvemmin käyttävät valmiita jogurttijuomia (joiden sokerimäärän tarkkasilmäisimmät saattavat osata bongata purkin tuoteselosteesta). Pirtelön tyypillinen valmistusaine taas on jäätelö, ja jäätelön tyypillinen valmistusaine on sokeri. Ja melko harva karppi (tai virallisterveellistä ruokavaliota noudattavakaan) pitää sokeria pienempänä pahana kuin esimerkiksi vaaleaa leipää. Toisaalta jos valmistan smoothien itse ja lisään siihen sokeria, niin pystyn peruskoulun kotitalousoppituntien pohjalta sanomaan, että sen jälkeen siinä on myös lisättyä sokeria, joka sisältää hiilihydraatteja.

4. Suolakeksit
Vaikka näissä kavereissa ei olisikaan valtavia määriä hiilihydraatteja, ne eivät ole kovinkaan ravintorikkaita. Lisäksi suolaiset keksit sisältävät usein liiaksi keinotekoisia lisäaineita.
Suolakeksit koostuvat pääasiassa... (rumpujen pärinää) vehnäjauhoista! Ja eihän toki yksittäisessä suolakeksissä ole valtavaa määrää hiilihydraatteja (johtuen ehkä sen ei-niin-valtavasta koosta?), on siinä prosentuaalisesti enemmän hiilihydraatteja kuin vaaleassa leivässä. Tämän arvasi (tai osasi tuoteselosteiden perusteella päätellä) varmasti moni ei-tippaakaan-karppi. Tämän lisäksi nostitte esiin toisen tärkeän pointin - lisäaineiden ja prosessoitujen tuotteiden välttelyn (kts. kohdat 3, 5, 6 ja 8).

5. Herkut
Kutsuvat muffinssit kahviloissa ja korvapuustit leipomoissa ovat karppaajan vihollisia. Nekin sisältävät jopa yli 60 grammaa hiilihydraatteja ja 30 grammaa sokeria.
Hei.. ihan oikeasti! Tämä nyt alkaa lähennellä jo aliarviointia, yhtä lailla lukijan kuin kirjoittajankin! Ihanko tosissanne väitätte löytäneenne ihmisen, joka osaa vältellä leipää mutta ei muffinssia?

6. Hillojogurtit
Verrattuna maustamattomaan rahkaan nämä herkkupurkit sisältävät yli tuplasti hiilihydraattia eli noin 30 grammaa.
Wikipedian mukaan hillo on marjoista tai hedelmistä sekä sokerista ja vedestä keittämällä tai soseuttamalla valmistettua makeaa sosetta tai hyytelöä. Vaikka et olisi suurikaan Sherlock, saattaisi tästä pystyä päättelemään, että tuote saattaa sisältää sokeria ja/tai ylimääräisiä hiilihydraatteja.

7. Popcorn
Joillekin elokuvanautinnon edellytys, voissa uinut popcorn-kulho sisältää pahimmillaan jopa 1200 kaloria. Kyseessä on myös todellinen hiilihydraattien kruunaamaton kuningas.
Löydä minulle hiilihydraattitietoinen (tai ihan vaan lukutaidolla varustettu) ihminen, joka ei ole kuullut, että maissi on yksi yleisemmin mainittu hiilihydraattikammoisten vihollinen. Eikä pelkästään hiilihydraattien, vaan myös erittäin korkean tärkkelyspitoisuutensa vuoksi.

8. Jogurttirusinat
Harmittoman oloiset jogurttirusinat ovat todellisia hiilihydraatti- ja sokeripiiloja.
Hyvin harva karpintapainenkaan syö edes tuoretta viinirypälettä. Vielä harvempi kuivattua. Ja yhä harveneva joukko näistä (tai älykkyysosamäärällä varustetuista ihmisistä) olettaa, että jos itsessään makea tuote päällystetään jollain vielä makeammalla (jonka nimessä nyt satutaan mainitsemaan 'jogurtti'), se muuttuu vähemmän makeaksi.

Eli vastaisuudessa kun googlaatte jotain vastaavantyyppistä tietoa erikielisiltä internetsivuilta (niin kuin olette jo aikaisemminkin tehneet [en puutu tähän enää muilta osin kuin vain toteamalla, että esimerkiksi kohdassa yhdeksän kannattaisi pohtia, että miten salaatinkastikkeen laihduttamattomat ominaisuudet vaikuttavatkaan jäävuorisalaatin laihduttavuuteen]), kannattaa olla yhteydessä johonkin luotettavaan ja asiantuntevaan tahoon (esimerkiksi minuun), ennen kuin vaivaudutte edes kääntämään sen äidinkielellenne. Vältytte tällöin tällaisilta turhilta "uutisilta", jotka 1) eivät tuo kenellekään mitään uutta tietoa, 2) sisältävät virheellistä informaatiota ja 3) nostavat suotta kaikkien jo muutenkin sydän- ja verisuoniongelmaisten hiilihydraattitietoisten sekä muuten vain tervejärkisten ihmisten verenpaineita ja erinäisiä käyriä. Ja yhtäältä - ne ihmiset, jotka näiden "uutisten" lukemisesta hyötyisivät edes alkeellisemmissakaan määrin, eivät todennäköisesti tule koskaan oppimaan lukemisen jaloa taitoa.

Ystävällisin terveisin,
närkästynyt lukijanne